Jälleen on se aika vuodesta, että olen työmatkalla päivätolkulla. Teppokin oli viime viikolla taas mukana Jyväskylässä ja Mikkelissä. Poika käyttäytyi tuttuun tapaan herrasmiehen tavoin. Hotelleihin se paineli kuin kanta-asiakas konsanaan. Erityisen mukavaa Teposta on kulkea automaattisesti avautuvista ovista ja pyöröovista.

Matkustelun vuoksi ei ole ehditty juuri treenata ja reissussa jää liikuntakin normaalia vähäisemmäksi. Kotiin palattua pojalla olikin aimo annos patoutunutta energiaa. Onneksi päästiin ystävänpäivänä Huiman ja Tomeran luokse kunnon metsälenkille sitä purkamaan. Kyllä Teppo olikin kuin ammus päästyään vapaaksi!

Teppo on yleensä metsässä halunnut kulkea omia polkujaan tai seurailla idoliaan Huimaa. Seuraa kaipaavalle Tomeralle se on ärhennellyt niin pahasti, että tyttö on jo vähän ruvennut aristelemaan Teppoa. Tällä kertaa Teppo taisi vihdoin huomata, kuinka hemaiseva neiti Tomera on ja kaverukset kirmasivat metsässä sulassa sovussa.