Vihdoin ja viimein saatiin uuden koneen verkkoyhteys toimimaan ja pystytään taas kertoilemaan kuulumisia. Viime päivät ovat olleet yhtä juhlahumua: äitienpäivä tänään ja perjantaina oltiin 70-vuotissyntymäpäivillä. Tepossa on ilmennyt uusi, aivan yllättävä piirre: hurja ruokahalu ja mahdoton kerjääminen!

Syntymäpäiville mennessä vakuutin päivän sankarille, että Teppo on hyvin kiltti, ei nouse sohville ja osaa käyttäytyä rauhallisesti. Heti ovesta sisään astuttuamme poika vallan villiintyi ja meinasi hypätä yhden vieraan sylissä olleelle lautaselle, lipasta matalalta sohvapöydältä kahvit ja yllättäen olisi ihan pulla ja suklaakakkukin herralle kelvanneet. No, lieventävänä asianhaarana oli kyllä se, että tarjolla oli lohikeittoa ja lohihan on Tepon suurinta herkkua.Tänään äitienpäiväbrunssilla Uutelan kahvila Kampelassa juhlakalun pannarista hupeni kolmasosa parempiin suihin.

Mukavaa kyllä on, että Teppo on piristynyt. Viimeisen näyttelyn jälkeen herra trimmattiin ja sen jälkeenhän Teppoon iskee aina posttrimmauksen jälkeinen depressio. Viikon verran täällä kotona huokailtiin ja nuokuttiin, välillä tehtiin ykskaks syöksyjä paikasta toiseen (olisiko jäänyt pari irtokarvaa kutittelemaan?) ja oltiin aivan mahdottoman fleguja. Ennen trimmausta yritettiin ottaa jonkinlaista edustuskuvaa, mutta vaikea oli saada haukkua itsekseen seisomaan kauniisti asennossa ja varjotkin tuppasivat tulosta häiritsemään.

 Ennen trimmausta:

Trimmauksen jälkeen depressio iski.