Eilen oltiin taas pitkästä pitkästä aikaa agilitykisoissa. Teppo kyllä yritti parhaansa, mutta ei sekään auttanut, kun ohjaaja töppäsi pahemman kerran. Tuloksena molemmilta radoilta hylkäykset.

Itse olin niin hermona, että Teppo ei uskaltanut ottaa lainkaan kontaktia minuun. Rataan tutustumisessa muutin jatkuvasti suunnitelmia ja sitten aika olikin ohi. Kun päästiin ensimmäiselle radalle, koira unohtui kokonaan niin, että olin juossut jo melkein puomin toiseen päähän, kun vasta huomasin, ettei Teppo ollut kiivennyt puomille lainkaan. Sitten menikin pasmat niin sekaisin, että koko loppurata meni ihan ranttaliksi. Harmi, sillä rata ei oikeasti ollut vaikea. Treeneissä olisi varmasti sujunut paljon paremmin.

Toinen rata oli paljon vaikeampi. Kaverini videoi suorituksemme, joka oli kyllä surullista katsottavaa. Alku sujui paremmin, mutta sitten yritn takaaleikkausta hyppyesteellä ja onnistuin tukkimaan Teppo-paran tien esteelle kokonaan. Siinä sitten yritin saada Teppoa esteen yli ja se jo hermostui haukkumaan minut pystyyn. Päästiinhän siitä esteestä sitten lopulta yli, kun väistin vähän vasemmalle ja este vapautui. Putkeen Teppo meni tällä kertaa hienosti ja kepit upeasti. Sitten taas "takaaleikkasin", vaikkei Teppo ollut kunnolla edelläni ja taas haukuttiin esteen takana tovi. Lopussakin vähän harhailtiin, mutta päästiin sentään maaliin ja jokunen estekin suoritettiin mallikkaasti.

Oma suoritus kyllä masensi täysin, mutta kaveri ihmetteli, miten hyvin Teppo kokosi itsensä ohjaajan tosi pahojen töppäysten jälkeen. Kaipa sitä on kuitenkin pakko taas jonnekin kisaan ilmoittautua, jos se kisajännitys jossain vaiheessa vähän helpottaisi.